Holding-yhtiö omistusrakenteessa – milloin se on perusteltu?
Holding-yhtiöitä on hyödynnetty viime vuosina erityisesti pk-yritysten omistusrakenteissa. Joissain
järjestelyissä tavoitteena on ollut nettovarallisuuden kasvattaminen osakevaihdon kautta.
Verotuskäytännön muutosten vuoksi nettovarallisuuden kasvattaminen holding-yhtiörakenteella ei
kuitenkaan ole enää tyypillisesti mahdollista samalla tavalla kuin aiemmin.
Keskeinen hyöty: riskienhallinta ja varojen eriyttäminen
Holding-yhtiö voi edelleen olla tarkoituksenmukainen työkalu riskienhallintaan ja varojen
eriyttämiseen. Liiketoiminnan operatiiviset riskit voidaan rajata liiketoimintaa harjoittaviin
tytäryhtiöihin, kun taas konsernin ulkopuoliseen sijoitustoimintaan tai puskuriksi tarkoitetut varat
voidaan pitää emoyhtiössä. Kun liiketoimintayhtiöstä siirretään liiketoiminnan kannalta ylimääräisiä
varoja emoyhtiöön esimerkiksi osinkoina tai konserniavustuksina (edellytysten täyttyessä), voidaan
varoja suojata liiketoimintaan liittyviltä riskeiltä. Rakenne korostuu esimerkiksi
projektiliiketoiminnassa, jossa yhdenkin suuren kiinteähintaisen toimituksen epäonnistuminen voi
heikentää yhtiön maksuvalmiutta merkittävästi.
Omistajakohtainen joustavuus ja mahdollinen verotehokkuus
Liiketoimintayhtiön omistuksen järjestäminen henkilöomistajien omistamien holding-yhtiöiden
kautta voi joissain tilanteissa lisätä omistajakohtaista joustavuutta varojen jaossa ja parantaa
kokonaisuuden verotehokkuutta. Käytännössä liiketoimintayhtiö voi jakaa varoja holding-yhtiöille
osinkoina, jolloin omistajien henkilökohtainen verotus realisoituu vasta siinä vaiheessa, kun varoja
nostetaan holding-yhtiöstä yksityishenkilölle. Tämän seurauksena osingonjaon mitoituksessa
voidaan toisinaan erottaa yhtiön rahoitustarpeet ja omistajien henkilökohtaiset nostotarpeet
toisistaan. Jokainen omistaja voi tällöin arvioida omien tavoitteidensa mukaan, käytetäänkö
holding-yhtiöön kertyviä varoja esimerkiksi sijoitustoimintaan vai jaetaanko niitä edelleen
omistajalle.
Yhteenveto
Holding-yhtiö voi olla perusteltu erityisesti silloin, kun (1) liiketoimintaan liittyy merkittäviä sopimus-,
vastuu- tai rahoitusriskejä ja varoja halutaan eriyttää, tai (2) omistajilla on erilaisia tavoitteita
varojen nostoon ja sijoittamiseen. Rakenteen toimivuus ja verovaikutukset arvioidaan kuitenkin
aina tapauskohtaisesti (mm. konserniavustusten edellytykset, omistusrakenne ja yhtiön
rahoitustarve).
Kirjoittanut
KHT Juho Himanen
Saimaa Audit Oy